Tämä viikko on mennyt huonommin. Tiistaina (ystävänpäivänä) olin parhaan ystäväni kanssa ja hänellä ei tietenkään ollut karppi-ruokaa. Söin hänen tekemää jauhelihakeittoa sekä tiikerikakkua ja muutaman keksin. Aamulla olin kotona syönyt vain mustikoita ja partajugua, joten ajattelin hieman reilumman syömisen olevan ok. Edellinen herkkupäivä toki oli liian vähän aikaa sitten... Seuraava huono päivä oli eilinen. Kävimme miehen kanssa leffassa ja syömässä. Ruoka oli varsin hyvä, koska vaihdoin pihvin kaveriksi perunoiden sijaan salaatin. Oli todella hyvä ateria! Leffaan sitten tuli ostettua keskikokoinen popparikulho... Tosin koitin syödä vain vähän, mutta ne on niin hyviä... Tänä aamuna sitten vaa'alla huomasi mässäilyn tulokset. Paino oli noussut! Lisäksi olisi vielä sunnuntaina edessä kummipojan synttärit. Miten siellä pärjää? Sosiaaliset tilanteet ovat selkeästi hankalimpia. Jos on esim. ystävän luona kylässä koko päivän, ei oikein voi olla syömättäkään. Ystävänpäivänäkään ystävälläni ei ollut karppia ruokaa kuin tyyliin vettä. Jes. Ja jos/kun menee kylään, miten siellä voi toimia? "En syö mitään, kiitos!" Johan siinä saa tylyn ihmisen leiman. Tietysti voi sanoa karppaavansa, mutta silti. Muistan ensimmäisen kerran, kun ystäväpariskuntamme kertoi karppaavansa. Olin aika tyrmistynyt, nyt ostin kaiken tarjottavan turhaan?! Enkä haluaisi aina mainostaa tätä uutta elämäntapaani, mitä se muille kuuluu. En edes haluaisi syödä sunnuntaina enää mitään herkkuja, kun niin paljon on kaikkea turhaa kiduksiinsa mättänyt tällä viikolla jo... Muutenkin masentaa ja ärsyttää, lähinnä tuo päättymätön lumentulo!!! Murrrh.